Lisääntyvä sähköautoilu vaatii latausratkaisujen ja latausinfrastruktuurin kehittämistä. Eri valmistajat ovat tuoneet markkinoille omat älyteknologiaa hyödyntävät laitteensa ja ohjelmistonsa, joilla sähköauton latausta voi optimoida esimerkiksi pörssisähkön hinnan mukaan. Ne myös auttavat tasaamaan sähkönkäytön kuorman jakautumista kiinteistössä.

Ohjausta ja velvoitteita sähköautojen latauksen mahdollistamiseen tulee myös EU-tasolta. Vuoden  2023 aikana EU julkaisee  jäsenmaita velvoittavan sähköautoilun latausverkostoa koskevan AFIR-asetuksen (EU:n asetus vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotosta). Kuluttajan kannalta AFIR-asetus käytännössä tarkoittaa muun muassa. sähköautoilun  julkisen jakeluinfranstruktuurin kehittymistä.

Kuluttajan kannalta olennaisinta useimmiten on se, että lataaminen on helppoa. Suurin osa latauksesta tehdäänkin kotona tai työpaikoilla. Kun kotiin on tulossa sähköauto, kotilatauksen osalta on hyvä huomioida muutama seikka. Siten varmistetaan latauksen turvallisuus ja vältetään turhat sulakkeiden palamiset.

Kaikki lähtee asianmukaisesta latausasemasta

Sähköauton hankintaa valmistellessa on hyvä tutustua siihen, millaisia lataus- ja mobiiliratkaisuja kyseiseen automalliin on saatavilla. Suositeltavin tapa ladata sähköautoa on hankkia asianmukainen latausasema (Tukes), sillä mikä tahansa kotipistorasia ei ole turvallinen kotilataukseen.

Kotilataajalle on tarjolla erilaisia latauslaitteita ja laitteiden ominaisuudet vaihtelevat automalleittain. 

Kiinteistön sähköjärjestelmän kartoitus kannattaa

Ennen sähköauton hankkimista ja kotilataukseen ryhtymistä on suotavaa tehdä paitsi koko kiinteistön sähköjärjestelmän myös oman sähkön kulutuksensa kartoitus. Kiinteistön sähköasennukset tarkistaa sähköalan ammattilainen. Se on turvallisuussyistä tärkeää eritoten vanhemmissa kiinteistöissä, joissa on syytä varmistaa esimerkiksi vanhan liittymisjohdon soveltuvuus lataukseen. Taloyhtiöissä ja isommissa latauskohteissa työhön tarvitaan usein myös sähkösuunnittelija.

Kiinteistön sähkönkulutuksen kartoitus auttaa selvittämään, onko nykyinen sähköliittymän teho riittävä myös sähköauton tarpeisiin, millaista sähkönkäyttö kiinteistössä kokonaisuudessaan on ja miten kulutus jakautuu. Useimmiten sähkön kuormaa ohjaamalla, eli jakamalla kiinteistön sähkön kulutusta eri vuorokaudenajoille, on mahdollista hyödyntää kokonaisvaltaisemmin olemassa olevaa sähköliittymistehoa. Tällöin liittymisluokkaa ei tarvitse välttämättä korottaa sähköauton hankinnan vuoksi.  

Myös Tampereen Energia Sähköverkon toimitusjohtaja Petri hoitaa sähköautonsa kotilataukset kätevästi ilman, että hänen on tarvinnut nostaa sähköliittymänsä tehoa:

Käytössäsi on perinteinen 3x25A-sähköliittymä. Miten varmistat sen riittävyyden nyt, kun sinulla on sähköauto?

Tällä hetkellä käytössäni ei ole mitään hienostuneempaa kuormanohjausjärjestelmää. Lämminvesivaraajaa ohjaan normaalilla aikakellolla ja sähköauton latausta manuaalisesti auton puhelinsovelluksella. Olen laskenut, että lämminvesivaraajaa ja sähköautoa ei voi ladata täydellä teholla samaan aikaan, joten olen rajoittanut auton lataustehoa siten, että yöllä se on korkeintaan 6 kW.

Millainen kotilatausasema sinulla on käytössäsi? Entä laturi?

Kotilatausasemani teho on 11 kW, ja laturi on 3-vaiheinen. Se oli minimivaatimus, sillä 3-vaiheinen laturi lataa nopeammin. Se ei myöskään tuota niin paljon hajakuormaa sähköverkkoon, kun kaikilta vaiheilta lähtee tehoa saman verran. Latauskaapelin kannattaa muuten olla yli seitsemänmetrinen, niin auton voi ajaa latausasemalle sekä etu- että takaperin.

Lataatko autoasi joka päivä vai vain tarvittaessa?

Lataan silloin, kun verkossa on eniten kapasiteettia eli pääsääntöisesti yöaikaan. Nyt kun sähkö on viime aikoina ollut edullista, olen pyrkinyt iltapäivisin lataamaan autoa kovemmalla teholla.

Kerro vähän autostasi. Minkä kokoinen akku autossasi on, ja mikä on sen toimintasäde?

Valmistaja ei kerro akun kokoa tarkkaan, mutta se on arviolta 60 kWh. Näillä syksyisillä keleillä toimintasäde on ollut noin 300–400 kilometriä, ja omalla ajollani kulutus on asettunut 16 ja 17 kWh/100km välille. Kesäisin ajan paljon moottoripyörillä, joiden toimintasäde on samaa luokkaa. Siinä mielessä se on tuttua puuhaa ja sähkö on riittänyt hyvin.

Miten paljon autoilet keskimäärin päivittäin?

Vuositasolla autoilut ovat yleensä jääneet 13 000 kilometriin. Muun muassa työmatkat kuljen polkupyörällä – kesällä luomulla ja talvella sähköllä.

Miten sähköauto palvelee arjen tarpeitasi?

Vanhaan polttomoottoriautoon verrattuna tämä on paljon helpompi ja kätevämpi. Aiemmissa autoissani ei ole ollut tehokasta sisätilan lämmitintä, mutta uudesta sellainen löytyy. Nyt voin vain saapastella autoon, jonka ikkunat ovat eivät ole jäässä ja sisällä on lämmintä penkit sekä ratti mukaan lukien. Bensa-autoa ei ole yhtään ikävä.

Mitä vinkkejä antaisit muille aloitteleville sähköautoilijoille?

Kun sähköautoa on hetken aikaa lataillut, kannattaa käydä Sähkis-palvelussa. Sieltä voi tarkistaa, kuinka lähellä maksimia teho on käynyt latauksen aikana. Jos tehot heiluvat lähellä 17 kW, niin kannattaa olla meihin yhteydessä liittymän koon kasvattamiseksi. Lisäksi sähköautoilijan kannattaa varata kotiin jonkin verran pääsulakkeita siltä varalta, että tehonhallinnassa käy joku lipsahdus. Ja aina kun pääsulaketta vaihtaa, täytyy muistaa kytkeä sähköt pois pääkytkimestä.

Haluatko tietää, miten sähköauton hankinta vaikuttaa omiin päästöihisi sekä hiilijalanjälkeesi? Se onnistuu muun muassa seuraavilla laskureilla:

Lähteet ja lisää luettavaa:

Katso lisää