Pörssisähkön hinnanvaihtelut ovat olleet viime aikoina huomattavia. Ensin huidellaan kymmenien senttien kilowattituntihinnassa, sitten mennään jopa miinusmerkkiseksi. Syyt hinnanvaihteluun ovat välillä tuulessa ja tuulettomuudessa, välillä ydinvoimaloiden huolloissa. Kuluttajan kannalta oleellista on kuitenkin se, että suurin osa kodin sähkölaitteista kuluttaa varsin vähän energiaa.

Minua jäi mietityttämään keväällä lehdestä lukemani otsikko: ”Pörssisähkö on huomenna halpaa – lataa vaikka hammasharja”. Hienoa, että kuluttajia neuvotaan säästämään, mutta tuollainen ohje johtaa kyllä harhaan. Oman sähköhammasharjani laturin teho on 0,9 wattia. Sähkön laskutusyksikkö on kilowattitunti, eli 1 000 wattia. Kymmenen tunnin lataus viidentoista sentin keskihinnalla maksaa siis 0,15 senttiä. Ehkä hammasharjan takia ei kannattaisi stressata sähkölaskusta. Sama koskee myös puhelinten ym. pienlaitteiden lataamista.

Mieleeni jäi taannoin myös erään vanhemman herrasmiehen kommentti, ettei kalliin pörssisähkön aikana ole varaa keittää edes kahvia. Ennemmin olisin huolissani kahvipakettien kallistumisesta kuin sähköstä. Täysi pannullinen tyypillisellä keittimellä kuluttaa noin 100 wattia eli pari senttiä. Huoltoaseman kahville ei säästön takia kannata lähteä, mutta tuttuja tapaamaan kyllä.

Sähkölämmitys on oma lukunsa

Lämmitys vie kodin sähköstä suurimman siivun. Jos käytät sähköpattereita, lattialämmitystä sähköllä tai lämpöpuhaltimia, kustannus voi nousta nopeasti. Vanha nyrkkisääntö on, että pudottamalla huonelämpöä asteella säästät 5 % lämmityskuluissa. Rajansa toki tässäkin on viimeistään silloin, kun hengitys jo huuruaa. Hyvän asumismukavuuden voit silti säilyttää muutamilla toimenpiteillä.

Ilmalämpöpumppujen hyötysuhde on vuosien saatossa parantunut huomattavasti. Suosittelen ehdottomasti ilmalämpöpumpun käyttöä muun sähkölämmityksen rinnalla. Pumppu kierrättää puhaltamaansa lämpöä laajalti asunnon sisällä. Samalla voit unohtaa muiden, kallista sähköä kuluttavien lämpöpuhaltimien käytön. Oikein toimivat termostaatit pudottavat sähköpatterien lämpötilaa ilmalämpöpumpun toimiessa päälämmönlähteenä suhteellisen kovillekin pakkasille asti. Ja nyt kesän lähestyessä muistamme, että ilmalämpöpumpulla saa myös edullisesti viilennystä helteiseen kotiin.

Useissa kaukolämmitteisissä kerrostaloissa on laatoitettujen kylpyhuonetilojen mukavuuslämpö toteutettu asukkaan sähkömittariin kytketyllä sähköisellä lattialämmityksellä. Tällöin on tärkeä huomata, ettei vahingossa lämmitä koko asuntoa turhaan sähkön avulla. Näin voi käydä, jos lattialämmitys on liian kuumalla ja kylppärin ovi jatkuvasti auki muuhun asuntoon.

Entä kodin muut sähkölaitteet?

Nykyaikaiset kodinkoneet ovat taloudellisia. Ruoka on halvempi tehdä itse kuin woltata, vaikka pörssisähkön hinta olisi korkealla. Isotkin led-televisiot kuluttavat murto-osan vanhempien töllöttimien sähkön käytöstä. En silti jättäisi televisiota päälle taustalle, vaan kuuntelen mieluummin musiikkia. Hehkulamput korvanneet led-polttimot ovat nekin edullisia käyttää, mutta sammuta silti valot huoneista, joissa kukaan ei oleskele.

Suurikulutuksisia laitteita sähkölämmityksen lisäksi ovat sähkökiuas, pyykinkuivausrumpu ja sähköauton lataus. Näiden kohdalla kiinnitän huomiota pörssisähkön kulloiseenkin hintaan ja pyrin siirtämään saunomista ja latausta edullisemmille tunneille tai päiville. Useimmiten se kyllä onnistuu.

Omalla käyttäytymisellämme voimme vaikuttaa sähkölaskun loppuhintaan. On helpottavaa tietää, että lopulta suurin osa sähkönkäytöstämme on pieniä asioita arkemme helpottamiseksi, kuten lämmin kahvikupillinen ja hammasharjan lataus. Ne eivät ole olennaisia kustannuksia. Suurimpiin sähköä kuluttaviin laitteisiin ja toimintatapoihin on toki syytäkin kiinnittää huomiota.

Vinkkaan tutustumaan esimerkiksi monissa pörssisähkön hintasovelluksissa oleviin hintalaskureihin. Niiden avulla on helppoa selvittää useimpien sähkölaitteiden kulutusta. Tärkeää on keskittyä olennaisiin kulutuskohteisiin ja ajoittaa niiden käyttöä oikein. Muilta osin ei elämäänsä kannata liikaa kuormittaa sähkön hinnan pohtimisella.

Esa Kaario

Johtoryhmän jäsen