Onko sähkönsiirron hinnoittelu täysi mysteeri?
Sähkönsiirron hinnoittelu puhuttaa tasaisin väliajoin, eikä syyttä. Vaikka sähkömarkkinat ovat vapautuneet ja asiakas voi valita sähkön myyjänsä vapaasti, niin jakeluverkkoyhtiön valintaan ei ole mahdollisuutta. Tässä blogissa toimitusjohtaja Petri Sihvo pureutuu sähköverkkoyhtiöiden hinnoittelun taustoihin, muutamiin lainsäädännön muutoksiin sekä siihen, miksi Tampereen Energia Sähköverkko Oy kuuluu maan edullisimpiin jakeluverkkoyhtiöihin.
Suomessa sähkömarkkinat avattiin kilpailulle 1990-luvulla. Sähkön myynti vapautettiin, mutta sähkön siirto – eli sähköverkon rakentaminen, ylläpito ja kehittäminen – säilyi luonnollisena monopolina.
Jokaisella alueella Suomessa toimii yksi jakeluverkkoyhtiö, joka vastaa sähköverkon ylläpidosta, käytöstä ja kehittämisestä. Näitä yhtiöitä on Suomessa hieman alle 80 kappaletta. Kaikkien yhtiöiden toimintaa valvoo Energiavirasto. Jakeluverkkoyhtiöt saavat tuottoa investoinneistaan viranomaisen määrittelemän kohtuullisen tuottotason rajoissa.
Tapani ja Hannu
Vuoden 2011 lopulla iskeneet Tapani- ja Hannu-myrskyt aiheuttivat laajoja sähkökatkoja erityisesti Lounais-Suomessa. Tapanin jälkeen ilman sähköä oli pahimmillaan satoja tuhansia asiakkaita. Osalla keskeytys kesti useita päiviä. Myrsky paljasti karulla tavalla Suomen sähköverkkojen säänkestävyyden puutteet.
Pitkien ja laajojen sähkökatkojen seurauksena sähkömarkkinalakia kiristettiin melko rajusti. Vuonna 2013 säädettiin uudet toimitusvarmuusvelvoitteet: jakeluverkko on suunniteltava siten, että asemakaava-alueilla keskeytys saa kestää korkeintaan 6 tuntia ja muilla alueilla korkeintaan 36 tuntia. Tämä patisti jakeluverkkoyhtiöt suuriin investointeihin, erityisesti maakaapelointiin, mikä taas heijastui asiakkaiden siirtohintoihin paikka paikoin melkoisin korotuksin.
Alueelliset erot johtavat hintaeroihin
Alueellisia siirtohintaeroja selittävät etenkin
- asiakastiheys,
- yhtiön jakeluverkon rakenne
- jakeluverkon laajuus ja
- maasto-olosuhteet.
Energiaviraston raportista ”Sähkön jakelutariffien ja niiden rakenteiden kehitys 2020–2025” selviää, että esimerkiksi 5000 kWh vuosikulutuksella kalleimmat siirtohinnat ovat Itä-Suomessa. Sieltä löytyy harvaan asuttuja alueita, joissa on paljon järviä. Perinteisesti sellaisilla alueilla on jakeluverkot toteutettu ilmajohdoilla, joten toimitusvarmuustavoitteisiin pääseminen vaatii huomattavia rakennemuutoksia sähköverkolla. Ilmajohdot kun ovat herkkiä myrskyille ja tykkylumien painolle.
Tampereen seudulla on tilanne toinen, joskin harva hoksaa, että reilusti yli puolet Tampereesta on haja-asutusaluetta (Teisko). Käyttöpaikkojen osalta ero on vielä hurjempi: Asemakaava-alueella on noin 170 000 käyttöpaikkaa ja muulla alueella noin 6 000 käyttöpaikkaa. Käyttöpaikalla tarkoitetaan esimerkiksi kerrostaloasuntoa tai omakotitaloa. Asiakkaistamme siis reilut 95 % asuu asemakaava-alueella. Tämä osaltaan selittää sen, miksi siirtohintamme ovat edulliset. Asukastiheys on suuri, joten yhtä asiakasta varten ei tarvitse rakentaa kilometrejä sähköjohtoa.
Myös systemaattinen ja kustannustehokas toimintamme investointiemme kohdentamisessa sekä kunnossapidon osaltaan auttavat asiaa. Monet investointimme edistävät haja-asutusalueen sähkökatkojen lyhenemistä, ja samaan aikaan pidämme huolta kaupunkialueen maakaapeleista, jotka nekin ikääntyvät.
Suomen vetovoimaisin kaupunki
Tampere on valittu Suomen vetovoimaisimmaksi kaupungiksi. Se on suuri mainevoitto kaupungille. Omistajanamme Tampereen kaupunki haluaa pitää alueen houkuttelevana jatkossakin, joten edullinen siirtohintamme on mukana tukemassa haluttua imagoa. Tampere on yksi Suomen kasvukeskuksista ja tehtävänämme on mahdollistaa alueellemme tuleva toiminta.
Alueemme sähkön käyttöpaikat ovat lisääntyneet 20 vuodessa 122 000 kappaleesta 176 000 kappaleeseen. Kasvun mahdollistamisen eli uusien sähköliittymien rakentamisen lisäksi toimitusvarmuusinvestoinnit sekä olemassa olevan verkon saneeraaminen tarkoittavat vuositasolla noin 20 M€ investointeja. Olemme alueen suurimpia investoijia ja sitä kautta työllistäjiä – välillisesti ja välittömästi.
Hinnoittelu kehittyy – tavoitteena kustannusvastaava ja toimitusvarma sähkönjakeluverkko
Sähkönsiirron hinnoittelu on yhdistelmä teknisiä reunaehtoja, sääntelyä ja paikallisia verkko-olosuhteita. Asiakkaat odottavat sähköä, joka toimii säässä kuin säässä – ja kohtuulliseen hintaan.
Energiaviraston uusin selvitys osoittaa, että siirtohintojen alueelliset erot ovat yhä merkittäviä, mutta myös sen, että hinnanmuodostuksen läpinäkyvyys ja kustannusvastaavuus ovat kehittymässä uuden lainsäädännön ja tehomaksujen kaltaisten uudistusten myötä.
Sähköverkkoyhtiöiden näkökulmasta odotettavissa olevat rakennemuutokset, kuten tehopohjaisten maksujen yleistyminen, edellyttävät selkeää viestintää ja asiakaslähtöistä hinnoittelua – erityisesti pienkuluttajien osalta. Tavoitteemme on jatkossakin olla yksi Suomen edullisimmista ja toimitusvarmimmista sähköverkkoyhtiöistä. Ja mikä tärkeintä: sähkönjakeluverkollamme on ikuinen takuu.
